Mannerheim-patsaat Suomessa

Jääkärikapteeni ja kuvanveistäjä Lauri Leppäsen veistämä patsas paljastettiin ensimmäisenä marsalkka Mannerheimin patsaana Suomessa 4.6.1955. Patsas pystytettiin ensin Seinäjoen Keskustorille mutta siirrettiin nykyiselle paikalleen Kirkkokadun ja Koulukadun kulmaukseen vuonna 1973. Nykyisen sijoituspaikkansa, Mannerheimin puiston uudistuksessa 2014 veistos sai korkeamman jalustan ja pääsi hieman lähemmäs kadun reunaa. Patsas on pystytetty Seinäjoelle sen muistoksi, että Suomen vapaussodan 1918 aikana Mannerheim piti päämajaansa paikkakunnista pisimpään juuri Seinäjoella.

Mannerheimin patsas Tampereen Leinolassa on kuvanveistäjä Evert Porilan työ. Se on kolmisen metriä korkea ja valettu jo vuonna 1939 mutta pystytetty vasta vuonna 1959. Patsaan esikuvana on Eero Järnefeltin maalaus, jossa Suomen vapaussodan 1918 valkoinen kenraali kuvataan seuraamassa Tampereen valtausta patsaan alla olevilta Leinolan kallioilta, nykyiseltä nimeltään Mannerheimin kalliolta. Järnefeltin öljyväriteoksen nimi on "Kenraali Mannerheim vuonna 1918 Vehmaisten sotanäyttämöllä."

Lahden rautatieaseman viereisellä asematorilla sijaitseva patsas esittää Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheimia hevosen selässä. Patsaan on tehnyt lahtelainen kuvanveistäjä Veikko Leppänen ja se paljastettiin 19.12.1959, noin puoli vuotta aikaisemmin, kuin Helsingin ratsastajapatsas. Leppänen luonnosteli patsaan alun perin Helsingin ratsastajapatsashanketta varten. Helsingin veistoskilpailun voittajaksi valittiin kuitenkin kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen ehdotus Leppäsen jäädessä kunniamaininnalle.

1930-luvulla esitettiin ajatus Mannerheimin ratsastajapatsaan pystyttämisestä Helsinkiin, perustettiin patsaskomitea ja järjestettiin (1938) varojen keräys. Sodan puhkeaminen ja Mannerheimin kielteinen kanta jäädyttivät hankkeen. Mannerheimin kuoltua perustettiin 1951 Suomen Marsalkan Ratsastajapatsasvaltuuskunta, jonka puheenjohtajina olivat ensin Helsingin yliopiston kansleri Antti Tulenheimo ja sitten rehtori Erik Lönnroth.

Järjestetyssä kansalaiskeräyksessä koottiin 737 503 lahjoittajalta vuonna 1952 yli 78 miljoonaa markkaa (yli 3 milj. € v. 2023 rahassa). Näillä varoilla pystytettiin Helsingin keskustaan Mannerheimintien varteen ratsastajapatsas. Veistoskilpailuissa voiton vei kuvanveistäjä Aimo Tukiainen. Hänen veistämänsä patsas paljastettiin Helsingissä Postitalon edessä 4.6.1960.